Huikaisevan hienoa heinäkuun viikkoa ! ^__^ Elä nyt, joka hetki.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rentoutuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rentoutuminen. Näytä kaikki tekstit
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Matka alkaa
Suolapurkin putoaminen keittiön lattialle tuo onnea, kuten sirpaleetkin. Vietän juuri viimeistä koti-iltaa hetkeen, sillä olemme lähdössä huomisaamuna aivan huikealle matkalle Suomen uumeniin. Vielä on paljon asioita tehtävänä ennen kuin matka voi alkaa, mutta halusin kirjoittaa blogiini sitä ennen. Ajastan ehkä myös muutaman jutun, jos ehdin. Stay tuned :) Tulossa on seikkailuntäyteisiä postauksia.
perjantai 18. marraskuuta 2011
Makujen sinfonia
Ah - olen taivaassa. Tämä päivä on ollut ihan mahtava kombinaatio asioita.
Koin oivalluksia Angela Hewittin mestarikurssilla
Inspiroiduin lahjakkuudesta.
Näin ihania ihmisiä, joita olin halunnut nähdä jo pitkään.
Söin Sacred Chocolaten White Passionin ja join kookosvettä. ->
Soitin Lisztin R-talon Konserttisalissa flow-tilassa.
Olin konsertissa Musiikkitalossa loppuunmyydyssä Rachmaninov-gaalaillassa vapaalipulla.
Söin seitsemän (ja aion syödä lisää) oliivitahna-krakkeria.
Kaiken kaikkiaan siis loistava päivä. Lisäksi koirat ovat täällä kylässä ja ajattelin lähteä niiden kanssa vielä paljasjalkakävelylle meidän metsään. Maa ei ole vielä edes jäässä. Huomenna pääsen lähteelle ja oopperaan. Olen saanut tavoitteita suoritettua. Keksin koko ajan lisää uusia jännittäviä ja inspiroivan motivoivia tavoitteita. Soitan Musiikkitalon lavalla sinfoniaorkesterissa tasan kahden viikon kuluttua Sostakovitsin 5. sinfoniaa. Asiat ovat paremmin kuin koskaan. ^__^
Aurinkoruuan merkitys vahvistuu joka kerta, kun avaan Wolfen Sunfood Successin. Etusivulla lukee: "Emma + Lauri! Have the best day ever ! ♥ David Wolfe" Vaikka joskus on vaikeitakin päiviä/hetkiä, tiedostan tunteiden nousevan pintaan puhdistumisen johdosta. Keho kamppailee senhetkistä myrkytystilaa vastaan ja sivutuotteena saattaa aiheutua esim. ärsytystä tai kummallisia mielihaluja. Esimerkiksi tänään Riston takan hiillos toi mieleeni makkaran sinapilla. Olen satavarma, ettei se voi johtua mistään muusta kuin detoxista.En ole halunnut syödä makkaraa sinapilla vuosikausiin. Tänään söin kuitenkin jotain niin hyvää, ettei sitä voita yksikään kypsennetty ruoka.
Ilotulitus-leipä
4 dl kultaisia pellavansiemeniä liotettuina
1 dl hampunsiemeniä
7 tomaattia
3 sipulia
1 basilikaruukku
2 valkosipulinkynttä
0,5 dl tuorepuristettua sitruunamehua
mustapippuria
celtic sea saltia
1 prk oliiveja
5 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan 1-10 ^____~)
0,5 dl oliiviöljyä
mustapippuria
Valmistus:
Liota 2-3 dl pellavansiemenistä, kunnes niihin muodostuu paksu lima (muutamia tunteja tai yön yli).
Jauha loput pellavansiemenet hampunsiementen kanssa blenderissä jauhoksi.
Paloittele tomaatit.
Kuori ja leikkaa sipulit pieniksi kuutioiksi (puoliksi, pitkittäin ja poikittain ^_^)
Murskaa valkosipulit veitsellä ja silppua ne.
Leikkele basilika veitsellä, kunnes tuoksu leviää keittiöön.
Sekoita kaikki valmistamasi ainekset, mustapippuri ja suola monitoimikoneen s-terällä taikinaksi.
Levitä seos lastalla tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperille ja laita kuivuriin tai uuniin alle 40 asteeseen.
Kuivata 6-8 tuntia, käännä ja kuivata rapeaksi.
Poista kivet oliiveista halkaisemalla.
Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet.
Jos käytät öljyoliiveja, et tarvitse oliiviöljyä erikseen vaan voit käyttää purkin öljyn.
Blendaa oliivit, valkosipulit, mustapippuri ja öljy epätasaiseksi tahnaksi.
Leikkaa kuivunut kräkkerilevy paloiksi ja levitä sille oliivitahnaa. Anna makujen ilotulituksen nousta taivaisiin - nauti ^__^ <3
Koin oivalluksia Angela Hewittin mestarikurssilla
Inspiroiduin lahjakkuudesta.
Näin ihania ihmisiä, joita olin halunnut nähdä jo pitkään.
Söin Sacred Chocolaten White Passionin ja join kookosvettä. ->
Soitin Lisztin R-talon Konserttisalissa flow-tilassa.
Olin konsertissa Musiikkitalossa loppuunmyydyssä Rachmaninov-gaalaillassa vapaalipulla.
Söin seitsemän (ja aion syödä lisää) oliivitahna-krakkeria.
Kaiken kaikkiaan siis loistava päivä. Lisäksi koirat ovat täällä kylässä ja ajattelin lähteä niiden kanssa vielä paljasjalkakävelylle meidän metsään. Maa ei ole vielä edes jäässä. Huomenna pääsen lähteelle ja oopperaan. Olen saanut tavoitteita suoritettua. Keksin koko ajan lisää uusia jännittäviä ja inspiroivan motivoivia tavoitteita. Soitan Musiikkitalon lavalla sinfoniaorkesterissa tasan kahden viikon kuluttua Sostakovitsin 5. sinfoniaa. Asiat ovat paremmin kuin koskaan. ^__^
Aurinkoruuan merkitys vahvistuu joka kerta, kun avaan Wolfen Sunfood Successin. Etusivulla lukee: "Emma + Lauri! Have the best day ever ! ♥ David Wolfe" Vaikka joskus on vaikeitakin päiviä/hetkiä, tiedostan tunteiden nousevan pintaan puhdistumisen johdosta. Keho kamppailee senhetkistä myrkytystilaa vastaan ja sivutuotteena saattaa aiheutua esim. ärsytystä tai kummallisia mielihaluja. Esimerkiksi tänään Riston takan hiillos toi mieleeni makkaran sinapilla. Olen satavarma, ettei se voi johtua mistään muusta kuin detoxista.En ole halunnut syödä makkaraa sinapilla vuosikausiin. Tänään söin kuitenkin jotain niin hyvää, ettei sitä voita yksikään kypsennetty ruoka.
Ilotulitus-leipä
4 dl kultaisia pellavansiemeniä liotettuina
1 dl hampunsiemeniä
7 tomaattia
3 sipulia
1 basilikaruukku
2 valkosipulinkynttä
0,5 dl tuorepuristettua sitruunamehua
mustapippuria
celtic sea saltia
1 prk oliiveja
5 valkosipulinkynttä (tai maun mukaan 1-10 ^____~)
0,5 dl oliiviöljyä
mustapippuria
Valmistus:
Liota 2-3 dl pellavansiemenistä, kunnes niihin muodostuu paksu lima (muutamia tunteja tai yön yli).
Jauha loput pellavansiemenet hampunsiementen kanssa blenderissä jauhoksi.
Paloittele tomaatit.
Kuori ja leikkaa sipulit pieniksi kuutioiksi (puoliksi, pitkittäin ja poikittain ^_^)
Murskaa valkosipulit veitsellä ja silppua ne.
Leikkele basilika veitsellä, kunnes tuoksu leviää keittiöön.
Sekoita kaikki valmistamasi ainekset, mustapippuri ja suola monitoimikoneen s-terällä taikinaksi.
Levitä seos lastalla tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperille ja laita kuivuriin tai uuniin alle 40 asteeseen.
Kuivata 6-8 tuntia, käännä ja kuivata rapeaksi.
Poista kivet oliiveista halkaisemalla.
Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet.
Jos käytät öljyoliiveja, et tarvitse oliiviöljyä erikseen vaan voit käyttää purkin öljyn.
Blendaa oliivit, valkosipulit, mustapippuri ja öljy epätasaiseksi tahnaksi.
Leikkaa kuivunut kräkkerilevy paloiksi ja levitä sille oliivitahnaa. Anna makujen ilotulituksen nousta taivaisiin - nauti ^__^ <3
Tunnisteet:
hauskuus,
hehkutus,
herkut,
inspiraatio,
konsertit,
kuivuri,
musiikki,
oivallukset,
raakaravinto,
rakkaus,
rentoutuminen,
reseptit,
sunfood
perjantai 15. heinäkuuta 2011
Sadepäivän iloja
eilen tehty mansikkakakku
kroatialaiset kivet
sydämenmuotoiset bonsainlehdet
soittaminen, säveltäminen ja improvisointi
Siivosin eilen koko huushollin (ihana sana) ja vahasin jopa parketin. Sitä voitaisiin kutsua olosuhteiden optimoinniksi ^__^ Nyt on nimittäin tosi kiva puuhata unelmienrakennusjuttuja, kun luovuus pääsee valloilleen pölykerrosten alta. Yritän pitää siisteyttä yllä, vaikka se tekeekin luontaiselle huithapelille hyvin tiukkaa. Jostain on kuitenkin aloitettava, nautin tästä siististä ympäristöstä niin (vaikka teininä väitinkin, että ei mua haittaa et tääl on sotkusta).
Huomenna alkaa Moments-viikonloppu! Ihan parasta ^__^ Lauantaina luvassa luonnonmeikkikurssi ja sunnuntaina ihana raw-kokkailupäivä - en malta odottaa! <3
Odotellessa vielä sen mansikkakakun resepti, joka on saanut inspiraatiota Perhosjahdista.
Kolmikerrossuperraakamansikkakakku
1. kerros
cashew-pähkinöitä
mantelimaitoa
(mantelin kuidut)
kookosöljyä
hunajaa
kardemummaa
vaniljaa
-> Valmistetaan mantelimaito blendaamalla liotettuja manteleita ja valuttamalla maito siivilän tai kestohedelmäpussin läpi.
-> Blendataan kaikki paitsi mantelin kuidut (koska ne ei blendaannu kovin helposti)
-> Sekoitetaan kulhossa cashew-tahna ja mantelimassa
-> Painellaan vuokaan
2. kerros
kookosöljyä
kaakaovoita
hunajaa
kaakaota
macaa
vaniljaa
suolaa
liotettuja cashewpähkinöitä
-> Rasvat sulatetaan ja blendataan hunajan kanssa
-> Lisätään jauheet
-> Blendataan cashew-pähkinät joukkoon kermaisuutta tuomaan
-> Kaadetaan vuokaan ja laitetaan pakkaseen jähmettymään
3. kerros
pakastettuja luomumansikoita
kookosöljyä
hunajaa
mantelimaitoa
-> Blendataan ja levitetään jähmettyneen suklaan päälle.
-> Koristellaan mansikoilla ja jähmetetään pakkasessa.
Suosittelen ^___^ Paitsi jättäisin ehkä nyt ne mantelin kuidut kuitenkin pois, pohjaa tuli liikaa =) =) t. suklaahirmu, joka jakaakin vielä yhden herkkupeppujen reseptin:
Heavenly bliss
pekaanipähkinöitä
tuoreita pieniä makeita luomumansikoita
raakasuklaapaloja
raakasuklaakastiketta
Valmista raakasuklaa makusi mukaan, laita puolet jähmettymään ja jätä puolet sulaksi. Lisää vielä törkeesti hunajaa kastikkeeseen ja kokoa annos suklaan jähmetyttyä. Taivaallista.
Tunnisteet:
harjoittelu,
herkut,
improvisaatio,
koti,
piano,
rentoutuminen,
reseptit,
tekeminen
torstai 7. heinäkuuta 2011
Kroatia
Kroatia oli ihana, kaunis ja lämmin. Meri oli syvänsininen ja taivas kirkas. Yhtenä päivänä uitiin näin kivaan paikkaan, joka spotattiin hotellin uima-altaalta.
| Merenneitosiskokset. |
Hotellihuoneemme oli aivan hulppea huoneisto, johon kuului hillitön panoraamaterassi. Tämä kuva on terdeltä otettu, vaikka mun naama taitaakin vähän blokata maisemia.
Välillä jaksettiin nousta ylös rantatuolista ja matkata Dubrovnikin keskustaan, jossa oli upea tunnelma.
Dubrovnikin vanhakaupunki on Unescon suojelukohde historiallisine rakennuksineen, marmorikatuineen, muureineen ja vallihautoineen. Eräänä päivänä kävelimme myös muurin ympäri, kuten kunnon turistit (joita kaupunki oli pullollaan, vaikkei sesonki ollut vielä edes huipussaan).
Tietenkin oli pakko päästä myös luomukauppaan - Dubrovnikin ainoaan sellaiseen. Siellä tuoksui ihan Ruohonjuurelta. Miten onkin, että kaikki luomukaupat tuoksuvat aina tietyltä? Amsterdamissakin.
Ostin jotain hassua salaattia, kookosöljyä, omenoita, päärynöitä, sairaan hyviä paksukuorisia kurkkuja, punaviinimarjoja ja kirsikoita. Kaiken kaikkiaan meidän ympäristössämme oli kehnoja kauppoja, emmekä kerenneet vierailemaan Bio & Biossa kuin kerran. Ei sitä viitsi pelkästään yhden ihmisen oudon ruokavalion takia lähteä aina monen kilometrin päähän luomumarkettiin. Asian laita olisi toinen, jos olisin ollut itsekseni liikkeellä. Kompromisseja täytyy kuitenkin välillä tehdä.
Matkan suurimmat dilemmat liittyivät lähinnä siihen, mennäänkö rannalle vai uima-altaalle - tässä näemmä uima-altaalle lukemaan 12 000 syytä olla onnellinen -kirjaa. Olin melkein koko viikon ajan varjossa, sillä en halunnut käyttää tavallisia aurinkorasvoja. Olimme kuitenkin joka päivä auringossa keskipäivällä, eli ei olisi tullut kuuloonkaan hengata suorassa paahteessa ilman mitään suojaa. Varjossa kuitenkin ruskettui ällistyttävän hyvin - varsinkin rannalla, jossa kivet ja meri heijastivat aurinkoa. Varjossa oli muutenkin paljon mukavampaa, kirjaaki näki lukea eikä hikoillut yhtään niin paljon kuin auringossa (yllätys). Aloitin pari viikkoa ennen matkaa astaksantiinikuurin sisäisenä aurinkorasvana. Käytin vartalolle lähinnä kaakaovoita ja spirulinaan sekoitettua kookosöljyä. Selvisin palamatta, pientä punotusta oli iholla iltaisin, mutta se saattoi johtua ainoastaan auringolle altistumisesta. Käytin iltaisin Pur Aloén aloe vera -geeliä, joka osoittautui loistavaksi hankinnaksi. Illan punoitus oli aamuksi muuttunut kauniin ruskeaksi.
Meressä uidessa pidin paitaa päällä, etten palaisi, toimi hyvin!
Turistit toivat mukanaan myös papukaijojaan esittelevän merirosvomiehen. Niitä sai pitää olkapäällä!
Hotellin pursi vei Dubrovnikin vanhaan satamaan. Keulassa olisi voinut täydellisesti leikkiä Titanicia...
Näkymät muurilta olivat upeita!
Bongasimme konsertin juhannusaattona. Noorman Widjaja johti Dubrovnikin sinfoniaorkesteria ja Andrei Pisarev soitti Tšaikovskin 1. pianokonserton. Konserttipaikkana oli vanha ruhtinaan palatsi, jonka aulassa kaikki tapahtui. Kattona oli samettinen yötaivas, jota kehystivät kauniit marmoriportaat ja parvekkeet. Permannolle mahtui n. 6 riviä, joissa sai istua polvet koukussa. Seisomapaikkoja oli myös tarjolla, ja ihmiset levittäytyivätkin ympäriinsä. Hauskaa oli myös venäläisen pianistin ja indonesialaisen kapellimestarin välinen kontrasti. Kapu heilui ja huojui ja ilmehti ja elehti palavalla intohimolla - solisti taas soitti kylmänrauhallisesti ilmeenkään värähtämättä. Tyylipuhdas suoritus, mutta jätti hieman kylmäksi. Elävän musiikin konsertit ovat kuitenkin aina elämys, varsinkin ulkomailla noinkin upeissa puitteissa.
Tunnisteet:
aurinkosuoja,
konsertit,
martha argerich,
matkailu,
musiikki,
piano,
rentoutuminen,
tekeminen,
tsaikovski,
videot
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Fuel from fantasies
Ihminen elää säästöliekillä, jos kieltää itseltään unelmat. Unelmat ovat polttoainetta suurimpaan liekkiin.
Olen ollut nyt kuukauden töissä joka päivä kahdeksasta kolmeen, eikä se sovi mulle yhtään. Olen päivän päätteeksi ihan puhki, kun olen kuluttanut kaikki voimavarani ja energiani muiden auttamiseen - saaden itse vain rippeitä takaisin. Tuntuu, että tällaisella työllä ei ole mitään merkitystä koko maailman tai oman kehitykseni kannalta. Toisaalta se on avannut silmiä. Se, mikä vie energiaa, voi myös antaa energiaa. Eilen lähdettyäni töistä aikaisemmin, sain käytettyä iltapäivän soittamiseen. Oli ihan mahtavaa luoda ja kokea, kuunnella ja tunnelmoida. Lisäksi oppiminen tuntui jälleen niin palkitsevalta. Paras tunne, kun tempon saikin pidettyä ja ääniä kuljetettua linjakkaasti koko matkan. Onneksi luvassa on myös totaalinen nollausviikko Kroatian auringon ja meren äärellä. Sen jälkeen aion keskittyä pelkästään musiikkiin ja kesään - onneksi se on mahdollistakin, kun työt loppuvat.
Huomasin eilen heti saatuani harjoiteltua muutamia tunteja, että luovuus ja hyvät energiat alkoivat saman tien virrata. Olin ihan supertuulella ja kaikki tuntui mahdolliselta. Unelmointi riippumatossa on paras harrastus pianonsoiton ja pyöräilyn kanssa ^__^ Blogi hiljenee taas hetkeksi, mutta elämä ei. Nauttikaa keskikesästä!
T. Em
Olen ollut nyt kuukauden töissä joka päivä kahdeksasta kolmeen, eikä se sovi mulle yhtään. Olen päivän päätteeksi ihan puhki, kun olen kuluttanut kaikki voimavarani ja energiani muiden auttamiseen - saaden itse vain rippeitä takaisin. Tuntuu, että tällaisella työllä ei ole mitään merkitystä koko maailman tai oman kehitykseni kannalta. Toisaalta se on avannut silmiä. Se, mikä vie energiaa, voi myös antaa energiaa. Eilen lähdettyäni töistä aikaisemmin, sain käytettyä iltapäivän soittamiseen. Oli ihan mahtavaa luoda ja kokea, kuunnella ja tunnelmoida. Lisäksi oppiminen tuntui jälleen niin palkitsevalta. Paras tunne, kun tempon saikin pidettyä ja ääniä kuljetettua linjakkaasti koko matkan. Onneksi luvassa on myös totaalinen nollausviikko Kroatian auringon ja meren äärellä. Sen jälkeen aion keskittyä pelkästään musiikkiin ja kesään - onneksi se on mahdollistakin, kun työt loppuvat.
![]() |
| kuva |
Huomasin eilen heti saatuani harjoiteltua muutamia tunteja, että luovuus ja hyvät energiat alkoivat saman tien virrata. Olin ihan supertuulella ja kaikki tuntui mahdolliselta. Unelmointi riippumatossa on paras harrastus pianonsoiton ja pyöräilyn kanssa ^__^ Blogi hiljenee taas hetkeksi, mutta elämä ei. Nauttikaa keskikesästä!
T. Em
Tunnisteet:
ajatukset,
harjoittelu,
improvisaatio,
motivaatio,
rentoutuminen,
tulevaisuus
keskiviikko 8. kesäkuuta 2011
Valintakoelatautumista lähteellä
Kevät ja alkukesä on aina pääsykokeiden aikaa. Lukemisen ja sisällä tuskastelun lomassa on hyvä välillä nollata aivoja - varsinkin ennen h-hetkeä. Onneksi olen jo päässyt jo kerran pääsykokeista läpi, niin mun ei tarvitse tänä keväänä niistä stressata.
Veimme ystävämme Arin lähteelle tankkaamaan positiivisia viboja viisipäiväisiä Taikin pääsykokeita varten. Retkestä tuli ihan huippu sisältäen muunmuassa auringonottoa ja juttelua kallioilla, kiipeämistä vuorelle, hyppimistä jyrkänteiltä, miekkailua kepeillä, jalan alla rapisevaa harmaajäkälää, linnunpesän paikantamista, kahlaamista vedessä ja leipien heittelyä. Ainiin ja täytettiin me vesipullotkin jossain välissä. On ihan parasta hengata parhaassa seuraassa, parhaassa paikassa tehden just sitä mitä huvittaa - lopputuloksena voi olla vaan paras.
Veimme ystävämme Arin lähteelle tankkaamaan positiivisia viboja viisipäiväisiä Taikin pääsykokeita varten. Retkestä tuli ihan huippu sisältäen muunmuassa auringonottoa ja juttelua kallioilla, kiipeämistä vuorelle, hyppimistä jyrkänteiltä, miekkailua kepeillä, jalan alla rapisevaa harmaajäkälää, linnunpesän paikantamista, kahlaamista vedessä ja leipien heittelyä. Ainiin ja täytettiin me vesipullotkin jossain välissä. On ihan parasta hengata parhaassa seuraassa, parhaassa paikassa tehden just sitä mitä huvittaa - lopputuloksena voi olla vaan paras.
![]() |
| keskustelut <3 |
![]() |
| läpyilyä kalliolla, läpyilyn tulos on facebookissa |
| oli ihan siistit maisemat <3 |
![]() |
| karhukävelyä ^__^ maadottaa hyvin |
| hullun jyrkkä kieleke. |
| toi oranssi on valoa, joka siivilöityy puun läpi. |
| muutaman sentin alalla oli ainakin kuutta eri sammallajia! |
![]() |
| metsätaistelu |
![]() |
| tulee vähän panun muokkaukset mieleen tosta auringon valo säteestä oikealla ^__^ |
| vettä pitkin linnunpesän luo |
| pojat osas heitellä kiviä |
| tuli ainaki kuus leipää! |
![]() |
| lau löys mulle sydänkiven <3 |
| kiven päällä laineissa |
Kesä on parasta aikaa unohtaa turha stressaaminen - luonto tarjoaa parhaat edellytykset nollaamiseen. Sammaleen päällä metsän korkeimmassa kohdassa meditointia ei voita yksikään hotjoogatunti (vaikka sekin on varmaan huippua Intiassa). Muista unohtaa kengät kotiin. ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











