Kroatia

Kroatia oli ihana, kaunis ja lämmin. Meri oli syvänsininen ja taivas kirkas. Yhtenä päivänä uitiin näin kivaan paikkaan, joka spotattiin hotellin uima-altaalta.

Merenneitosiskokset.

Hotellihuoneemme oli aivan hulppea huoneisto, johon kuului hillitön panoraamaterassi. Tämä kuva on terdeltä otettu, vaikka mun naama taitaakin vähän blokata maisemia.

 

 Välillä jaksettiin nousta ylös rantatuolista ja matkata Dubrovnikin keskustaan, jossa oli upea tunnelma.

Dubrovnikin vanhakaupunki on Unescon suojelukohde historiallisine rakennuksineen, marmorikatuineen, muureineen ja vallihautoineen. Eräänä päivänä kävelimme myös muurin ympäri, kuten kunnon turistit (joita kaupunki oli pullollaan, vaikkei sesonki ollut vielä edes huipussaan).

Tietenkin oli pakko päästä myös luomukauppaan - Dubrovnikin ainoaan sellaiseen. Siellä tuoksui ihan Ruohonjuurelta. Miten onkin, että kaikki luomukaupat tuoksuvat aina tietyltä? Amsterdamissakin.

 

Ostin jotain hassua salaattia, kookosöljyä, omenoita, päärynöitä, sairaan hyviä paksukuorisia kurkkuja, punaviinimarjoja ja kirsikoita. Kaiken kaikkiaan meidän ympäristössämme oli kehnoja kauppoja, emmekä kerenneet vierailemaan Bio & Biossa kuin kerran. Ei sitä viitsi pelkästään yhden ihmisen oudon ruokavalion takia lähteä aina monen kilometrin päähän luomumarkettiin. Asian laita olisi toinen, jos olisin ollut itsekseni liikkeellä. Kompromisseja täytyy kuitenkin välillä tehdä.

Matkan suurimmat dilemmat liittyivät lähinnä siihen, mennäänkö rannalle vai uima-altaalle - tässä näemmä uima-altaalle lukemaan 12 000 syytä olla onnellinen -kirjaa. Olin melkein koko viikon ajan varjossa, sillä en halunnut käyttää tavallisia aurinkorasvoja. Olimme kuitenkin joka päivä auringossa keskipäivällä, eli ei olisi tullut kuuloonkaan hengata suorassa paahteessa ilman mitään suojaa. Varjossa kuitenkin ruskettui ällistyttävän hyvin - varsinkin rannalla, jossa kivet ja meri heijastivat aurinkoa. Varjossa oli muutenkin paljon mukavampaa, kirjaaki näki lukea eikä hikoillut yhtään niin paljon kuin auringossa (yllätys). Aloitin pari viikkoa ennen matkaa astaksantiinikuurin sisäisenä aurinkorasvana.  Käytin vartalolle lähinnä kaakaovoita ja spirulinaan sekoitettua kookosöljyä. Selvisin palamatta, pientä punotusta oli iholla iltaisin, mutta se saattoi johtua ainoastaan auringolle altistumisesta. Käytin iltaisin Pur Aloén aloe vera -geeliä, joka osoittautui loistavaksi hankinnaksi. Illan punoitus oli aamuksi muuttunut kauniin ruskeaksi.

Meressä uidessa pidin paitaa päällä, etten palaisi, toimi hyvin! 

 

Turistit toivat mukanaan myös papukaijojaan esittelevän merirosvomiehen. Niitä sai pitää olkapäällä!

Hotellin pursi vei Dubrovnikin vanhaan satamaan. Keulassa olisi voinut täydellisesti leikkiä Titanicia...

Näkymät muurilta olivat upeita!

Bongasimme konsertin juhannusaattona. Noorman Widjaja johti Dubrovnikin sinfoniaorkesteria ja Andrei Pisarev soitti Tšaikovskin 1. pianokonserton. Konserttipaikkana oli vanha ruhtinaan palatsi, jonka aulassa kaikki tapahtui. Kattona oli samettinen yötaivas, jota kehystivät kauniit marmoriportaat ja parvekkeet. Permannolle mahtui n. 6 riviä, joissa sai istua polvet koukussa. Seisomapaikkoja oli myös tarjolla, ja ihmiset levittäytyivätkin ympäriinsä. Hauskaa oli myös venäläisen pianistin ja indonesialaisen kapellimestarin välinen kontrasti. Kapu heilui ja huojui ja ilmehti ja elehti palavalla intohimolla - solisti taas soitti kylmänrauhallisesti ilmeenkään värähtämättä. Tyylipuhdas suoritus, mutta jätti hieman kylmäksi. Elävän musiikin konsertit ovat kuitenkin aina elämys, varsinkin ulkomailla noinkin upeissa puitteissa.