torstai 19. toukokuuta 2011

Hyvää Nimpparii!



Mistäköhän aloittaisin. Päivä on sujunut hankalasti. Kaikki alkoi ehkä viikonlopusta, kun valvottiinkin koko yö ja tehtiin lyhytelokuvaa (mikä oli tosin ihan superhauskaa). Vuorokausirytmi ja kaikki suunnitelmat meni uusiksi. Siksi onkin ollut nyt hankala "palata arkeen".

chopinkin on väärinpäin
Arkeen palaaminen tarkoittaa tässä tapauksessa, että kaikki vaatteet on pesussa, koko kämppä on räjähdyksen jäljiltä ja pianoläksyt kasaantuneet pianon päälle pölyyntymään. Loma koulusta alkoi ja Saaran tutkinto on takana, mutta samaan putkeen alkoivat myös yllätystyöt. En vaan osaa sanoa ei (ja rahakin tulee kesällä tarpeeseen). Työpaikan sihteeri sai kenkää, joten joudun nyt tuuraamaan häntä. Koko päivä olikin sitten negailujen kestämistä, kun ex-sihteerin kaikki virheet kaatui niskaan. Sitten kotiin uuden rakkaan - ja rikkinäisen - Vitamixin luo.

welcome home

Eilen saapunut Vitamix onnistui hajoamaan aamulla. Kyseessä on ilmeisesti valmistusvika, koska ylikuumeneminen ei ainakaan voi olla mahdollinen, vaikka sitä aluksi epäilin. Tein aamulla normaalia smoothieta; tammenlehtisalaattia, mustikoita, cashew'ta (vähän), jauheita. Vitamix toimii kahdella eri säädöllä, variable speedillä ja high speedillä. Variable-moodissa pystyy säätämään nopeutta, high speed on superhypernopeus. Ohjeissa sanottiin, että kannattaa aloittaa aina hitaimmalla ja nostaa siitä nopeasti high modeen. Ilmeisesti en nostanut nopeutta tarpeeksi nopeasti, sillä laite tyssähti n. 7:n kohdalla, mutta high speed toimi kuitenkin täydellisesti ja sain smuutin tehtyä (ja tuli muuten smuuttia <3). Tuumin, että pieni jäähdyttely ja resettaus varmaankin toimii. Jätin sen hengailemaan kotiin ja odottamaan paluutani. 

Toisin kuitenkin kävi, Vitamix on edelleen jäässä. Variable speed -asetus ei vaan toimi, high speedillä saa kyllä suristeltua itselleen annoksen. Reset-nappulaa ei pysty painamaan - se on sulakemainen, eli luulisi ponnahtavan ylös painettavaan muotoon. Laitoin viestin asiakaspalveluun, toivottavasti vastaisivat sieltä jonkin maagisen ohjeen, joka herättäisi Vitamixini henkiin. Pettymys oli kuitenkin suuri.


Pieni siivouspyrähdys, pakuritee ja ihana nimipäiväkortti piristivät kuitenkin iltapäivää eikä Beethovenin viidennen kuuntelukaan ollut pahitteeksi.




KIITOS sille joka lähetti päivänpelastuskortin <3 ! Vaikka taidan tietääkin, kuka olet ^__^ Taisi olla ennekortti, pahantiedon puun ja ilkeä käärme kolkuttelee ovella. Nyt pitää todella tehdä töitä unelmien eteen. Pitää tehdä niitä juttuja, mitä oikeasti haluaa, mutta mihin kroppa ei pysty stressin alla. Parastahan on se, että kaikki mitä teen unelmani eteen, vie mua lähemmäs. Onneksi pian on viikonloppu, spurtti <3 

Aurinkoa ja positiivista mieltä kaikkien loppuviikkoon!

t. Em

Ei kommentteja: