torstai 19. tammikuuta 2012

Sekosinko vai tulinko järkiini


Poistuin äsken Facebookista. Ajatus on käynyt mielessä jo useita kertoja, niin ehkä myös sulla. Huomasin Facebookin vievän liikaa aikaa  ja aiheuttavan riippuvaisuutta. Enkä edes aloita vuodatusta niistä valikoiduista mainoksista... Koen, etten saanut mitään vastineeksi ajalleni - kenties pari lukijaa blogiin. Saatan jäädä kaipaamaan helppoa yhteydenpitoa ystäviin, mutta oikeita ystäviä näkee muuallakin kuin facebookissa. Sitä paitsi kirjeiden lähettäminen on paljon hauskempaa kuin facebook-viestittely. Sähköpostitkin on ihan jees.

Facebookin hahmot ovat persoonattomia kasvoja. Internet-käyttäytymisen perusteella ihmiset luulevat tuntevansa. Viihdyttävät itseään muiden tilapäivityksillä ja ehkä omillaankin, mutta kuinka tylsää se todellisuudessa on! Haluan, etteivät ihmiset muodosta musta ennakkoluuloja ja kulisseja. Miten voisin olla eniten oma itseni? En ainakaan massabookissa.

Facebook passivoi. Tietokoneella oleminen passivoi. Jopa internet passivoi. Mun mielestä eläminen on siistimpää ja aidompaa ilman tekoälyllä tuotettua sosiaalisuutta.

Blogin kohtalo on vielä vaakalaudalla. Totuus piilee sydämessä ja sitä rataa. Pohdin tulevaisuuttani siemaillen viherjuomaa.

1 litra lähdevettä
4 kukkurallista lusikallista parasta viherjauhetta ikinä
2 mitallista C-vitamiinia

2 kommenttia:

Hanna Kaisto kirjoitti...

Olen seuraillut blogiasi jo pidemmän aikaan, ja monesti päivä on piristynyt ja on saanut vinkkejä OIKEASTAruuasta!
Toivottavasti jatkat blogin pitoa (:
terkuin Kata

em kirjoitti...

Kiitos Katariina! Eiköhän blogi jatku entistä tiheämpinä postauksina ^_^ Täytyyhän sitä jollain korvata facebookissa kulutettu aika! :D Katsotaan vaihdanko osoitetta, aika näyttää <3