I'm back

Hei rakkaat lukijani,

Olen ollut kesälaitumilla ja soittamassa, blogi on unohtunut - aina silloin tällöin tulee postausidea mieleen. Nyt kuitenkin tuntuu taas hyvältä kirjoittaa tänne, ja haluaisin kertoa teille ties mitä juttuja ^__^ Pääasia on se, että elämä on ihan mieletön asia ja olen siitä niin kiitollinen! Maailma on superkaunis.

Olin kesän alussa Raudaskylässä pianokurssilla ja ilmoitin olevani raakavegaani. Sain ihan mielettömiä aterioita siellä! Varsinkin kun farmaroin ituja, ostin kaupasta avokadoja, hapankaalia, kaupan lähdevettä ja luomuoliiviöljyä niin kaikki meni ihan nappiin. Mukana oli tietty myös kaakaopapuja, laatusuolaa (kuten joka matkalla), suklaa-aineksia, manteleita, chia-siemeniä, raakaoliiveja, spirulinaa yms ^__^ Ruoka oli viisi kertaa päivässä - voitte kuvitella mitkä energiat siitä sai. Aurinko on tarttunut muhun ruskeana värinä - se on ihan varmasti ruuan ansiota. Olen ihan toffeen värinen. Todistusaineistoa ei toistaiseksi ole, kamerani on hajonnut. Lähetän universumiin toiveen D90:stä <3. Vielä joku päivä. Nämä kuvat ovat taattua iPhone-laatua ;)

Tässä todisteita siitä, miten maittavia aterioita sain nauttia Ylivieskassa. 

Raudaskylässä oli myös koiranpentu, jonka halusin pelastaa ja tuoda mukanani kotiin. Olen kuitenkin niin usein pahoillani siitä, etten saa pitää kissojakaan vapaana, joten parempi etten ota koiraa. Olemme Laurin kanssa puhuneet joskus koirasta - haluaisimmme juuri tällaisen sekarotuisen söpöläisen, jonka nimeksi tulisi Conan.

Aurinko ei laskenut ollenkaan. <3___<3 Kuva on otettu joskus kahdelta yöllä. Aamuaurinko paistoi suoraan sänkyyn lämpimästi herätellen.

Sateenkaaret on mun suosikkeja ^__^ tämä yksilö näkyi saunan ovelta ja jatkui koko taivaan halki suurena kaarena. Sateenkaaren pää löytyi harjoittelukoulun luota, eli soittamalla se mun aarre löytyy. <3

Piti tietysti vähän myös käännyttää kanssaleiriläisiä ja tehdä supersuklaata RakkausPakkauksen lyömättömällä avustuksella. 

Maistuva maitosuklaa

Puhdistamon kaakaovoita

Puhdistamon rakkauspakkausta

Luomuhunajaa

Ripaus laatusuolaa

Trailmix; cashew, goji, kookos, mulperi, mehiläisen siitepöly

Valmistus: Leikkaa kaakaovoi veitsellä pieniksi muruiksi tai raasta rystystesi uhalla. Laita kulho lillumaan lavuaariin vesihauteeseen. Kun kaakaovoi on sulanut kirkkaaksi, sekoita siihen hunajaa reilulla kädellä. Jos ei meinaa mennä sekaisin niin voit vaikka laittaa blenderiin. Seuraavaksi lisää rakkauspakkausta fiiliksen mukaan, mielellään paljon. Kaada lautaselle trailmixiä ja sen päälle suklaaseos. Laita jääkaappiin jähmettymään 20-40 minuutiksi. Suklaasi on valmis - nams ^__^

Salaisessa paikassa oli myös ihana minipakuri, jonka jätin vielä kasvamaan ^__^ Palataan vuosikymmenen päästä, kun pakuri on saanut imettyä tuon pikkukoivun kaikki ravinteet itseensä :)

Viime aikoina tämä on ollut työhuoneeni. 

Olen jaksanut harjoitella viisi tuntia päivässä jo kaksi viikkoa. Tämä on mulle aivan mieletön saavutus! En ole koskaan harjoitellut näin monta tuntia ja näin monena päivänä peräkkäin. Tuntuu varmasti hassulta uskoa, että neljä vuotta yliopistossa pianonsoittoa opiskellut tyyppi ei ole koskaan harjoitellut kunnolla, mutta totta se on silti. Olen kesän aikana oppinut, mitä harjoittelu on. Ja mitä se on parhaimmillaan! Pelkkää nautintoa musiikista. <3. Ei tosiaankaan enää mitään takomista, vaan kaikki äänet merkitsevät ja soivat (ainakin mulle) musiikkina. Tietysti tästä syystä myös naapurini on flipannut ja mulla pitäisi olla taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa tapaaminenkin, jossa kerron oman näkemykseni asiaan. Ajattelen, että universumi asettaa haasteita, kun on menossa oikeaan suuntaan. Täytyy vain osata katsoa niiden ohi siihen, miten paljon haasteiden avulla voi saavuttaa.  Ja mitä kaikkea virheistä voikaan oppia!

Olen tajunnut mm. sen, että olemme jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä. Sen tajuaminen on ollut tärkeää hetkessä elämisen kannalta. Silloin jokaisella hetkellä ja teolla on merkitys, jokainen tapahtuma on seurausta menneisyyden valinnoista. Kannattaa siis valita oikein hetkessä. Ja ei se mitään, vaikka valitsisikin väärin vaikka ihan huvikseen tai koska laiskottaa - uusia mahdollisuuksia tulee kokoajan lisää. Tietysti optimaalisinta olisi ottaa hyöty irti kaikesta ja valita aina se paras mahdollinen. Se taas vaatii rohkeutta. Rohkeutta voi kasvattaa voittamalla pelkoja. Pelkoja voi voittaa tekemällä asioita, joista on epävarma tai jotka tuntuvat vaikeilta. Esimerkiksi päälläseisominen tai käärmeen näkeminen. Luulen, että kohtaan käärmeen ensi viikolla, kun lähdemme Laun kanssa matkalle Suomen metsiin. Käärmeet ovat mun ykköspelko, jostain syystä. Jos nyt ei lasketa sellaisia pelkoja, jotka ovat abstraktimpia. Käärmeet ja kalat - miksi olette niin pelottavia?

Nyt on vielä ihana heinäkuu edessä, aurinko ja luonto ovat silkkaa rakkautta. Otan kaiken irti kesästä ja olen auringossa niin paljon kuin vain ehdin ja kävelen paljain varpain napapaidassa. Kävelen jo nyt unelmassani, sillä pari vuotta sitten todellakin halusin käyttää napapaitaa, mutta mahani olisi tullut vähän liikaakin esille... Haluaisin tällä kirjoituksellani ja koko blogillani välittää sen, että unelmat ovat kaikkien saavutettavissa. Ja syökää nyt niitä villivihreitä herranjestas ^__^ ! 

Hyvää yötä <3.