Ihana naapuri

Tänään on tapahtunut kivoja ja hassuja asioita.

Myöhästyin bussista, koska

mandariini oli homehtunut
heitin mandariinin roskikseen
mietin, onko toinenkaan mandariini syömäkelpoinen
kiipesin lääkekaapille
otin uuden e-pilleripaketin mukaan
täytin vesipullon
lähdin liian myöhään
bussi oli etuajassa.

heihei etuajassa menijä

Päätin mennä junalla, koska toisen bussin piti tulla hetken päästä ja viedä minut asemalle. Myöhästyin junasta, koska bussi oli aikataulusta jäljessä ja seuraava ajoi sen perässä. Myöhästyin luennolta, koska en ehtinyt junaan.

Nämä asiat raivostuttaisivat mua normaalisti. Tänä aamuna asia oli kuitenkin ihan ok. Mua ei ärsyttänyt edes vapaista paikoista huolimatta junan eteiseen pakkautuneet ihmiset eikä käytäväpaikalla istuvat ja penkkirivit tukkivat ihmiset. Ei edes kovalla musiikkia nappikuuntelevat maahanmuuttajat. Tai kännykällä timanttipeliä äänillä pelaavat teinit.

Illalla töistä palatessani näin maassa heijastimen. Ja hammasharjan.

Lähdin kauppaan ostamaan Laurille lakuja. Kaupassa oli ihminen, joka halusi ostaa kolme kaljaa, mutta hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa. Kortit eivät kelvanneet. Myyjä oli myyjä (urpo). Rahapussissani sattui olemaan juuri puuttuvat 65 senttiä, joten annoin rahat myyjälle. Nainen oli iloinen ja kiitollinen. En ennen tajunnut, että hyvän mielen voi ostaa 65 sentillä.

Kotona puhelimeni oli soinut juuri sillä aikaa kun olin siwassa. Havaitsin enirosta, että soittaja on naapurini. Hän soitti uudelleen ja kertoi, että oli saunassa jutellut kolmen muun naisen kanssa talossa asuvasta pianonsoittajasta. Tämä mukava ihminen oli erittäin kannustava ja sanoi, ettei ole koskaan kuullut soittoani, mutta häntä se ei kyllä millään lailla häiritsisi. Talossa on ollut niin paljon melua putkiremontista lähtien, että pianonsoitto on sen jälkeen erittäin miellyttävää. Nainen oli itsekin soittanut pianoa ja ehdotti, että voisin mennä kysymään Oulunkylän seurakunnan kanttorilta, mikäli saisin soittaa lähellä olevassa kirkossa. Siellä on ihana konsertti-Steinway. Idea kuulosti ihan mahtavalta, voisin ehkä jopa saada pitää siellä konsertin, jos pyytäisin. Nainen oli itsekin harjoitellut siellä kymmenisen vuotta sitten, kun oli muuttanut Oulunkylään. Naapurini painotti kovasti, että esimerkiksi television katselu täydellä volyymilla iltayhteentoista saakka on paljon häiritsevämpää kuin satunnainen pianonsoitto. Vielä kummallisempana hän piti sitä, ettei soitosta häiriintyvä ole voinut ottaa minuun yhteyttä. Hän kannusti minua jatkamaan soittamista todella positiiviseen sävyyn. Kuulostaa ehkä taikauskoiselta, mutta tuntui siltä, että olin saanut jollain pienellä tavalla hyvän kiertämään, kun annoin 65 senttiä ihmiselle siwassa.

Aivan mielettömän ihanaa, että ainoa soitto, joka naapureille jättämästäni kirjeestä poikii, on noin positiivinen! Ja ihanaa tietää, että talossa asuu ainakin neljä minun puolellani olevaa ihmistä.

PS. "Voitais ottaa ton tyyppiset"

♥