Maailman paras leipä ja poikaystävä

Lopetin paaston eilen illalla. En voi sanoin kuvailla, miten ihanaa oli syödä. Söin kylläkin ehkä vähän liikaa paasto-ohjeita ajatellen. Totuttelupäivät ovat ihan mahdottomia varsinkin viikon paaston jälkeen. Olisi varmaan pitänyt pitää vain 5 päivän paasto, niin olisi jaksanut totutella ainakin kaksi päivää. Toisaalta - olin tasan viikon syömättä. Aloitimme viime viikon tiistaina klo 16:30 ja sen jälkeen emme syöneet enää mitään. Ja eilen söimme yhdeksältä illalla leipää ja luumuja.

Ensinhän aloittelimme maltillisesti yhdellä luumulla, jota nakertelimme pitkään. Se ei ollut tajuntaaräjäyttävä kokemus, mutta ihan kivaa. Olin koko päivän kuolannut kaupasta ostamiani täyskauraleipiä (ehon kaura100 <3), joten niitä oli tietysti pakko maistaa. Jaoimme leivän puoliksi ja laitoimme pikkuisen hamppulevitettä, salaattia ja kurkkua. Se oli tai-vaal-lis-ta. Joimme myös Tropicanan la Rossaa, joka peittosi Biottan paastomehut 6-0. Oli Biottatkin ihan jees, mutta viikossa ne alkoivat tulla korvistakin ulos - niin kuin varmaan mikä tahansa.

Maltillinen leipä

Katsoimme Dexterin, mutta puolessavälissä ruokahimo alkoi hiipiä. Paranneltiin sitten vähän edellistä leipäreseptiä. Voin kertoa, etten ikinä ole syönyt niin hyvää leipää. Siihen tuli:

1/2 Ehon Kaura100-leipä
Sunandseed organic raw hemp seed butteria (reilusti)
Pistaasipähkinöitä
Muutama jäävuorisalaatinlehti
Pari viipaletta juustoa
Kurkkua

Ladoimme ainekset tuossa järjestyksessä päällekkäin ja synnytimme Herkkuleivän. Suosittelen kokeilemaan ^__^

En kuitenkaan pode huonoa omaatuntoa siitä, että totuttelupäivän suositukset "1 peruna, hieman porkkanaraastetta" jäivät omaan arvoonsa. Itselleni paaston tärkein tarkoitus oli puhdistaa kehoa, ehkäistä herkkujen syönti ja vieroittautua niistä sekä aloittaa terveellinen ruokavalio. En näe mitään syytä, miksei terveellistä syömistä voisi aloittaa heti paaston jälkeen, vaan pitäisi kitkutella keitetyillä perunoilla. Pitää kuunnella omaa kehoa ja syödä, jos se tuntuu hyvältä.

Illalla meidän jutut meni vähän ristiin - halusin katsoa Dexteriä, Lauri ei vielä. Lauri halusi katsoa Dexteriä, minä en vielä. Halusin olla sängyllä juttelemassa, Lauri halusi mennä olohuoneeseen istumaan. Lauri halusi pelata, minä en jaksanut. Halusin mennä nukkumaan, Lauri valvoi vielä. Se oli kuitenkin ihan ok. Välillä tulee sellaisia hetkiä, että haluaa tehdä ihan eri juttuja. Paasto on ollut kaiken kaikkiaan todella yhdistävä asia ja olemme tehneet kaiken yhdessä. Niinpä on ihan ymmärrettävää, että sen jälkeen ehkä alitajuisestikin kaipaa vähän omaa aikaa.

Aamulla Lauri oli lähdössä taas aikaiseen vuoroon ja tuli juttelemaan mulle ennen lähtöään. Lau sanoi kaikkia tosi ihania juttuja, miten se piti mua niin kauniina jo silloin kun ensimmäisen kerran nähtiin ja miten onnellinen se on, että se seukkaa just mun kanssa, kun se toivoi sitä niin paljon. Ja miten paljon se rakastaa mua. Olin ihan unessa enkä pystynyt melkein pitämään silmiä auki, mutta silti olin niin onnellinen kaikista sen sanoista ja pusuista. Ihana Lauri. <3